Edunvalvonta

Sääntöjensä mukaisesti JAE ry valvoo eläkkeellä olevien, heidän perheenjäsentensä ja ystäviensä yleisiä, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistyötä ja parantaa heidän toimintaedellytyksiään. Meillä on edustus Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vanhusneuvostoissa. Yhdistystämme edustaa yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen. Vuonna 2026 varsinaisena jäsenenä on Ari Tielinen ja varajäsenenä Eeva Karttunen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistyksemme seuraa paikallista sekä yleistä yhteiskunnallista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä, tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään eläkeläisten asemaan liittyvissä asioissa järjestämällä kokouksia, neuvontaa, koulutusta ja tiedotustoimintaa sekä laatii tarvittavia eläkeläisten asemaan ja toimintaan liittyviä selvityksiä. 

Yhdistyksemme puheenjohtaja kommentoi edunvalvontaa jäsenkirjeessä 1/2025 

" Yksi yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edunvalvonta. Jokainen meistä on jo huomannut, että sen tarve on kasvusuunnassa. Ikääntyneiden asioiden esille nostamiseen ja esillä pitämiseen täytyy panostaa".

Joensuun julkisen alan eläkeläiset JAE ry:n lausunto valmiuslain kokonaisuudistuksen 12 luvun 85 §

12 luvussa säädettävillä toimivaltuuksilla pyritään etuuksien maksatuksen lykkäämisellä tai keskeyttämisellä tai tilapäisellä alentamisella turvaamaan valtion maksukyvyn säilyttäminen. Työeläkkeiden maksaja on työeläkevakuuttaja ja eläkevarat on tarkoitettu nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamiseen. Ne eivät kuulu valtion budjettivaroihin. Riittävästi ei ole selvitetty, miten työeläkevarat hyödyttävät poikkeusoloissa valtion maksukyvyn säilyttämistä.

Ehdotuksessa esitetään, että eläkkeiden maksua voidaan lykätä kuuden kuukauden ajan, määrää alentaa kolmen kuukauden ajan tai keskeyttää kolmeksi kuukaudeksi. Myös eläkeläisillä, kuten muillakin kansalaisilla, on oikeus mitoittaa elantomenonsa käytettävissä olevien tulojen mukaan. Vuoden 2024 tilastojen mukaan kolmasosalla eläkkeensaajista eläke on alle 1.500 euroa. Näin ollen ei voida edellyttää, että ikäihmiset kerryttäisivät, tai edes pystyisivät kerryttämään, säästöjä jopa kuuden kuukauden elantomenojen verran poikkeusolojen varalle.

Nykyisen lain mukaista kolmen kuukauden enimmäisaikaa eläkkeiden maksun lykkäämiselle, alentamiselle tai keskeyttämiselle on pidettävä riittävänä ja ehdottomana enimmäisaikana. Silloinkin ikäihmisille on turvattava riittävä toimeentulo välttämättömyysmenojen hoitamiseen ja lievitettävä poikkeusolojen aiheuttaman turvattomuuden lisäksi tulevaa inhimillistä huolta ja kärsimystä henkilökohtaisesta toimeentulosta. Emme pidä riittävänä 86 §:n mukaista turvaa eläkkeiden vähimmäismäärästä poikkeusoloissa.

Poikkeusoloina lakiehdotuksessa mainitaan aseellinen tai siihen verrattava hyökkäys tai edellä mainittujen uhka ja aseellisen hyökkäyksen välitön jälkitila. Näiden lisäksi mainitaan erityisen vakavat hybridiuhkatilanteet. Yhteiskunnan toimivuuteen vain vähäisesti vaikuttavat häiriöt eivät ehdotuksen mukaisesti voisi täyttää poikkeusolojen tunnusmerkistöä. Esitämme kuitenkin huolemme herkkyydestä käyttää poikkeusolopykälää mahdollisessa hybridiuhkatilanteessa. Nykyinen yleinen eläke- ja eläkeläisvastainen mieliala ei luo luottamusta parlamentaariseen päätöksentekoon.