Asiakasmaksuista ei ole vanhustenhuollon kriisin pelastajaksi (HS yleisöosastokirjoitus 29.10.2021)

HS:n toimittaja Jaana Savolainen esittää 26.10.20321 kolumnissa, että vanhustenhuollon rahoitusta voisi lisätä hoitomaksujen progressiolla, joka ottaisi huomioon sekä tulot että varallisuuden. Hän arvioi kolumnissa, että vanhustenhuollon rahoituksessa on jo nyt lähes miljardin euron vajaus muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Ehdotus on huono. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen osuus on jo nyt Suomessa muita Pohjoismaita korkeampi. Lisäksi pitkäaikaishoidon maksujen perusteena ovat jo veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä laskennallinen pääomaan kuuluva metsätulo. Heinäkuun alussa voiman tulleen asiakasmaksuista annetun lain muutoksessa tällaiseksi hoidoksi määritettiin myös tehostettu palveluasuminen.

Asiakasmaksujen haasteet ovat aivan muualla. Ne ovat maksukatoissa, joita on erillisinä liian monta ja joihin ei kuulu palveluasuminen eikä kotona annettavan palvelun maksut tukipalveluineen. Näistä maksuista tulee monelle iäkkäälle korkeampi kokonaismaksu kuin pitkäaikaisesta laitoshoidosta. Tulisi olla juuri päinvastoin, jotta laitoshoidon tarve ei kasvaisi ainakaan avohuollon korkeista maksuista johtuen. Suomessa korostuvat juuri kotihoidon, tukipalvelujen ja palveluasumisen maksut. Lääkkeiden maksukattoon pääsee vasta alkuvuoden omavastuun kertymän kautta. Kun iäkkäillä on paljon lääkeitä, saattaa alkuvuonna lääkkeiden saannin varmistaminen mennä ruokaostosten edelle.

Meillä on lähes 100 000 henkilöä sote-maksujen laiminlyönnin vuoksi ulosotossa. Meillä on 102 000 taloutta, joilla on hyvin korkeat terveysmenot suhteessa maksukykyyn. Näistä iso joukko on ikääntyneitä. Meillä on kasvavat ruoka-avun jonot, joissa on entistä enemmän iäkkäitä, yksinasuvia vanhuksia. Jos näin jatkuu, julkisen terveydenhuollon maksupolitiikka lyö vanhustenhuoltoa korville. Rahakkaat menevät yksityiselle ja huono-osaiset jäävät julkiselle, aivan kuten toimittaja lopussa toteaakin. Parempi ratkaisu maksujen progression vahvistamisen sijaan on korjata kotihoidon ja laitoshoidon maksujen vääristymä, koota maksukatot yhteen ja antaa palveluseteli niille, joiden maksukyky yksityisiin palveluihin on huono. Julkisen vanhustenhuollon laatu ei saa enää madaltua ja maksut samalla nousta.

Elli Aaltonen

työelämäprofessori, dos.

Tampereen yliopisto